HPK:n Elmeri Eronen hehkuttaa esikuvalta saatuja oppeja: "Hän on paras pakkipari, kenen kanssa olen pelannut"

22.11.2019

HPK:n Elmeri Eronen hehkuttaa esikuvalta saatuja oppeja: "Hän on paras pakkipari, kenen kanssa olen pelannut"

Ihminen pyrkii lähtökohtaisesti rakentamaan elämästään mukavan. Huippu-urheilijan mentaliteettiin ajatus istuu pitkällä tähtäimellä kuitenkin huonosti. Tuttuus ja turvallisuus olivat myös syyt, miksi Elmeri Eronen, 24, siirtyi kasvattamostaan, Turun Palloseurasta, hallitsevan Suomen mestarin Hämeenlinnan Pallokerhon riveihin.

Kahdeksantena olevan HPK:n kausi ei alkanut odotetulla tavalla. Vastustajat olivat opiskelleet päävalmentaja Antti Pennasen pelikirjan kuin vain hallitsevan mestarin pelikirja opiskellaan. Yllättäjän asemaa ei enää ole, eikä hämeenlinnalaisten kohtaaminen ole muille Liiga-joukkueille ottelu toisten joukossa.

– Aika ailahtelevaa on ollut. On ollut tosi paljon hyvää, mutta on ollut myös paljon huonoa. Olemme saaneet isoja voittoja, mutta niin sanottuja ohipelejä on myös tullut. Tasaisuutta tarvitaan paljon, Eronen sanoo.

– Puolustuspelaamisen pitää ensisijaisesti parantua, ettei tule sellaisia hupsista-maaleja. Alivoima on toinen.

Tuloskäyrä on ollut vuodenvaihdetta lähestyttäessä nousujohteinen. Joukkue on voittanut viimeisestä kymmenestä ottelustaan kuusi. Eronen itse on tehnyt puolustajan paikalta 22 otteluun 16 pistettä.

– Omasta pelaamisesta on hyvä fiilis. Olen saanut valmennukselta hyvin vastuuta, sitä kautta on syntynyt itseluottamusta ja pisteitä. Muutenkin, kun tulin HPK:hon, minulla oli hyvä kesä alla ja tulin tänne paremmassa kunnossa kuin aiemmilla kausilla ennen pelien alkua. Sitäkin kautta sai itseluottamusta, Eronen sanoo.

Tammikuussa 24 vuotta täyttänyt Eronen oli edustanut syksyyn asti koko uransa Turun Palloseuraa. Tutussa ympäristössä ajautuu ajan myötä mukavuusvyöhykkeelle, jossa kehittyminen hankaloituu näkökulman tukahtuessa tuttuihin rutiineihin ja ympäristöön.

– Olin koko uran ollut TPS:ssä ja halusin maisemanvaihdosta. Kaikki arki tuntui liian tutulta. Ajattelin, että kehityksen kannalta voisi olla hyvä päästä johonkin toiseen organisaatioon ja erilaiseen kulttuurin. Ajattelin, että se voisi ainakin itselleni tehdä hyvää, Eronen pohti.

Seurojen keskinäisessä toimintakulttuurissa ja työskentelytavoissa on tullut eroja vastaan.

– Jokaisella organisaatiolla on vähän erilaiset näkemykset, miten tulisi esimerkiksi harjoitella ja olla parhaassa kunnossa. Kesätreenit ja oheistoiminta kauden aikana ovat esimerkiksi vähän erilaista täällä. Isoin ero on varmaan siinä, että HPK:ssa on paljon aerobista harjoittelua mukana, Eronen kertoo.

Uutena toimintatapana Hämeenlinnassa Eronen kohtasi pelaajien unen ja levon tarkkailun. Hän on saanut ohjeita, joiden avulla ulosmitata fyysisestä potentiaalista irti entistä enemmän.

– Käytämme paljon sykeseurantaa. Siitä seurataan paljon, miten palaudumme esimerkiksi treeneistä. HPK:ssa on kerrottu paljon, miten uni ja ruokavalio vaikuttavat tekemiseen. Söin itse aiemmin aika vähän loppujen lopuksi. Kävimme läpi, että on syötävä paljon enemmän, jotta jaksaa pelata ja pystyy palautumaan paremmin. Tällaisia asioita pidetään tärkeänä HPK:ssa, ne ovat auttaneet ainakin minua todella paljon.

Päävalmentaja Pennanen lukeutuu yleisten arvioiden mukaan maan parhaiden kiekkovalmentajien joukkoon. Kerhon kevään sensaatiomestaruutta pidetään Pennasen työn huippunäytteenä. Päävalmentajasta puhuttaessa ensimmäisenä kiitosta saa vaatimustaso.

– Se on ollut tosi hyvä, ettei missään kohdassa anneta siimaa. Vaatimustaso on koko ajan korkealla. Ihmistuntemus on toinen asia, joka on (Pennasella) todella hyvällä tasolla. HPK:ssa on moni pelaaja mennyt eteenpäin. Se, että hän on pystynyt kehittämään nuoria pelaajia uudelle tasolle, on varmasti hänen suurimpia vahvuuksiaan, Eronen näkee.

HPK:n materiaali koki suurehkoja muutoksia kevään mestaruuden jälkeen. Tuore voitto näkyy Erosen mukaan kuitenkin kevään kultajoukkueesta yhä jäljellä olevista pelaajista.

– Heistä näkee, mitä se (voittaminen) vaatii, ja miten paljon täytyy arjessa tehdä jatkuvasti oikeita ratkaisuja. Vaikka on marraskuu ja vähän pimeää, tylsät työt on tehtävä, jos halutaan voittaa, Eronen sanoo jakaen kiitosta myös seuran kannattajille uskollisuudesta ja menosta katsomossa.

Eronen ei ole ainoa turkulaistaustainen Kerhon pukukopissa. Piikittelyä asiasta kuuluu yhtenään.

– Meidän murteesta saa aika paljon kuulla, puolustaja nauraa.

Eronen on TPS:ssä kolme peräkkäistä mestaruutta vuosina 1999–01 voittaneen Kimmo Erosen poika. Isän ja perheen työntöapu saavat tunnustusta.

– Kyllä se (perheen tuki) on ollut iso juttu minulle. Olen nähnyt lapsesta asti paljon jääkiekkomaailmaa. Jos olen jotain vinkkejä halunnut isältä, olen sellaisia aina saanut. Se on ollut iso juttu minulle.

Isä-Eronen voitti Suomen mestaruuksien lisäksi mestaruudet Ruotsissa ja Tanskassa. Elmeri ja perhe asuivat länsinaapurissa mukana.

Jos Kimmon rooli on ollut isänä tärkeä kokonaisvaltaisen kasvattamisen puolella, jääkiekkoilullisena oppi-isänä Erosen TPS-vuosina toimi kokenut ruotsalainen puolustaja Henrik Tallinder.

– Hän on edelleen paras pakkipari, kenen kanssa olen pelannut. Hän oli viimeisen päälle ammattilainen jäällä ja sen ulkopuolella. Sain paljon pieniä vinkkejä, kuten väsyneenä pelaamaan oppiminen. Miten tehdä oikeita ratkaisuja, kun hapot painavat jaloissa. Se on esimerkiksi todella tärkeä asia, Eronen kiittää nestoripuolustajaa.

Kaikki työt vaativat onnistuakseen ajatusten irrottamista niistä toviksi. Tämän asian ajavat Erosen kohdalla ystävät. HPK:ssa on myös joukko pelaajia, jotka ovat löytäneet yhteisen harrastuksen.

– On pelaajia, jotka tykkäävät käydä avannossa. Se on juttu, joka lisää henkistä hyvinvointia kentän ulkopuolella.

Kaukalon sisäpuolella hyvinvointia lisäävät voittaminen ja kehittyminen – yksilönä ja joukkueena. Tavoitteet lähitulevaisuuteen ovat Erosella selkeät.

– Haluan voittaa Suomen mestaruuden ja olla omassa joukkueessani isossa roolissa. Oman maan edustaminen kiehtoo myös. Toivottavasti pääsen toteuttamaan sen unelman.

* * *

Teksti: Anssi Shemeikka


---
Julkaisija: Juuso Kauppinen