
Vuosituhannen vaihteen hallitsija Liigassa oli TPS. Joukkue voitti Suomen mestaruuden kolmesti peräkkäin 1999–2001 ja oli varsinkin mestaruuskausilta keskimmäisellä hurjassa vireessä niin runkosarjassa kuin playoffseissakin.
TPS voitti runkosarjan 54 ottelustaan peräti 39. Viime kaudella Kärpät rikkoi TPS:n hallussa pitämän voittoennätyksen, mutta turkulaisten kausi oli monella tapaa ennätyksellinen.
TPS:n voittoprosentti oli kaikkien aikojen toiseksi korkein, 76,9. Vain TPS:n kausi 1979-80 menee edelle. Joukkue teki runkosarjassa 232 maalia, toiseksi eniten Liiga-historiassa. Maaliero oli peräti 114 osumaa plussalla – enemmän kuin millään muulla joukkueella runkosarjakausilla ennen tai sen jälkeen.
Hannu Jortikan, Kari Jalosen ja Hannu Virran luotsaama TPS oli menestyvän joukkueen tapaan terävimmillään Liigan kevätkaudella. Tammikuun lopulta alkaneella jaksolla joukkue voitti 17 ottelustaan peräti 15, pelasi kerran tasan ja hävisi yhden ottelun maalilla.
Playoffs-peleissä TPS:n ote oli rautainen: neljännesfinaaleissa Ilves kaatui suoraan kolmessa pelissä, HIFK neljässä ottelussa ja finaalisarjassa Jokerit niin ikään 3-1. Maalivahtikaksikko Antero Niittymäki – Fredrik Norrena jakoi torjuntavastuun runkosarjassa. Playoffseissa Niittymäki pysäytti kiekkoja niin semifinaaleissa kuin finaaleissakin. Kauden päätteeksi vasta 19-vuotias Niittymäki valittiin Liigan vuoden tulokkaaksi.
(Kuva: Jukka Rautio)
* * *
TPS oli sikermä tähtiä ja nuoria tulevaisuuden nimiä. Kai Nurminen kuului kauden huippuonnistujiin: rannelaukauksestaan tunnettu laitahyökkääjä takoi kauden 54 ottelussaan peräti 41 täysosumaa – enemmän kuin kukaan viimeisiin 20 kauteen. Vuoden tauon jälkeen Turkuun palannut Kimmo Rintanen oli pelimies parhaassa iässään. Rintaselle jo Lukon junioreista tuttu keskushyökkääjä Kalle Sahlstedt pelasi myös uransa parhaan kauden. Nuoremmasta kaartista 23-vuotias Tomi Kallio murtautui kansalliselle huipulle ja jatkoi uraansa NHL:ssä. Puolustuspäässä kapteeni Kari Harilan ohella kantaviin voimiin kuuluivat mestaruusvuosien aikana maailmanmestari Marko Kiprusoff, Jouni Loponen ja Mika Lehtinen.
Eikä unohtaa sovi yhtä kaikkien aikojen Liiga-legendaa, jonka panos mestaruuskaudella oli eittämättä merkittävä. Esa Keskinen pelasi uransa päätöskauden. Selkävaivat haittasivat 35-vuotiasta konkaria, mutta Keskinen tahkosi runkosarjassa 22 pelissä peräti 27 pistettä. Keskinen pystyi pelaamaan myös kaikki playoffs-pelit ja sai hienon päätöksen upealle uralleen.
(Kuva: Jukka Rautio)
Kuluneella Liiga-kaudella tehtiin yhteensä 24 hattutemppua. Suurimmalle osalle pelaajista hattutemppu oli myös Liiga-uran ensimmäinen ja kahteen hattutemppuun ylsi vain Kärppien Jakub Krejcik. Liigan hattutemppuennätyksiä kirjoittivat 80-luvun maalikuninkaat.
Jyväskyläläisen kiekkokoulun kasvatti Raimo Summanen oli armoitettu maalintekijä jo juniorivuosinaan. Kaudella 1982-83 laitahyökkääjä puhkesi lopullisesti kukkaan avauskaudellaan Ilveksen paidassa.
JYP juhli seurahistoriansa ensimmäistä Suomen mestaruutta keväällä 2009. Jyväskyläläiset hallitsivat runkosarjaa myös mestaruuskauden jälkeen. Keväällä 2010 JYP jäi pronssille, ja nälkää jäi seuraavalle kaudelle.
Kari Jalonen kirjoitti kaudella 1986-87 nimensä Liiga-historiaan takomalla runkosarjassa hurjan piste-ennätyksen. Keskushyökkääjän alkukauden pistetahti ei kuitenkaan lupaillut Matti Hagmanin kaudella 1979-80 tekemän piste-ennätyksen rikkoutumista.
Keskushyökkääjä Matti Hagman kuuluu Liiga-historian merkittävimpiin pelaajanimiin. Hagman oli ensimmäinen Suomessa kiekkokoulutuksensa saanut pelaaja, joka nousi NHL:ään. Pohjois-Amerikan visiittiensä välillä Hagman kävi Liigassa kirjoittamassa historiaa. Varsinkin kausi 1979-80 oli Hagmanin huimaa näytöstä.
Porin Ässät kuului Suomen kärkijoukkueisiin Liigan perustamisen jälkeisinä vuosina. Ikimuistoinen mestaruuskevät 1978 sai Porin sekaisin, ja joukkue pelasi finaaleissa myös kahtena seuraavana keväänä. Vuosituhannen vaihteessa Ässien menestys jäi kuitenkin vaatimattomaksi, mutta kevät 2006 sai porilaisuuden syvimmät tunteet jälleen pintaan.
Raumalaisen kiekkokoulun kasvatti Matti Forss kuuluu Liiga-kiekon legendoihin. Forss pelasi 20-vuotisen uran pääsarjatasolla ja edusti myös Leijonia MM-jäällä. Liigan ennätyskirjoihin Forss kirjasi nimensä tammikuussa 1982.
Liigan perustajajäseniin kuulunut Forssan Palloseura esiintyi ylimmällä sarjatasolla vuosina 1975–77. Perinteikäs jääkiekkopaikkakunta oli saanut kuplahallinsa vuonna 1971, ja seuralla oli valtakunnan kärkeen kuuluvia juniorijoukkueita. Kaudet Liigassa eivät kuitenkaan tuoneet odotettua menestystä.