
HIFK:n Matti Forss ja Tapparan Pertti Koivulahti vastakkain. (Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo)
Raumalaisen kiekkokoulun kasvatti Matti Forss kuuluu Liiga-kiekon legendoihin. Forss pelasi 20-vuotisen uran pääsarjatasolla ja edusti myös Leijonia MM-jäällä. Liigan ennätyskirjoihin Forss kirjasi nimensä tammikuussa 1982.
Matti Forss oli nuorisomaajoukkueiden vakiokasvoja 1970-luvulla. SM-sarjassa hän debytoi jo 16-vuotiaana syyskuussa 1973 ja nousi saman tien Lukon vakiokokoonpanon pelaajaksi.
Kesällä 1977 Forss varattiin yhdeksäntenä suomalaispelaajana kautta aikojen NHL:ään. St. Louis Bluesilla ei kuitenkaan ollut suunnitelmia lupaavan suomalaisen varalle. Forss pelasi koko uransa kotimaan kaukaloissa.
Nuoren Forssin arvosta joukkueelleen kertoi, että hänet valittiin Lukon kapteeniksi jo neljännellä pääsarjakaudellaan – vasta 19-vuotiaana. Kolmesti Nuorten Leijonien mukana MM-turnauksessa pelanneen Forssin vahvuudet molempiin suuntiin pelaavana monikäyttöisenä taitopelaajana havaittiin myös muissa seuroissa.
* * *
Syksyksi 1977 Forss siirtyi HIFK:n paitaan. Kahden kauden ajan sentterin rooli jäi kuitenkin selvästi Lukko-vuosia pienemmäksi, mutta vähitellen Forss nousi takaisin kärkiketjujen hyökkääjäksi. Keväällä 1980 hän juhli HIFK:ssa ensimmäistä Suomen mestaruuttaan ja teki seuraavalla kaudella piste-ennätykseksensä (44).
Liiga-kiekon historiaan Matti Forss kirjasi nimensä kaudella 1981-82.
HIFK kohtasi Kärpät Helsingissä tammikuun lopussa 1982. Joukkueet olivat sarjataulukossa peräkkäisillä sijoilla kolmantena ja neljäntenä, mutta kaukalossa tasoero illan ottelussa kasvoi odotettua suuremmaksi.
Avauserän jälkeen HIFK johti 1-0 ja karkasi toisessa erässä 4-1-johtoon. Matti Forss oli kirjannut syöttöpisteet kaikkiin joukkueensa maaleihin. Päätöserässä HIFK takoi peräti kahdeksan maalia. Erän lopulla Forss onnistui myös maalinteossa kuuden syöttöpisteen jälkeen. Liigan ennätyksen, seitsemännen syöttöpisteensä Forss merkkautti Olli Ignatiuksen tekemään 12-1-maaliin ajassa 58.26.
Entinen syöttöennätys oli ollut SM-sarjan aikakaudelta Jorma Peltosen ja Liigasta Veli-Pekka Ketolan nimissä.
"Yksikään syöttö ei ollut tulkinnan varainen. Hän antoi syötöt lavasta lapaan taidolla ja ajatuksella, ei onnella", Helsingin Sanomat kirjoitti Forssin esityksistä otteluraportissaan.
Ennätyskaudellaan Forss nousi myös Leijonien MM-kotikisajoukkueeseen.
* * *
Keväällä 1983 HIFK:ssa voitetun toisen Suomen mestaruutensa jälkeen Forss palasi takaisin Lukkoon ja oli nostamassa joukkueen kapteenina raumalaisia takaisin pääsarjatasolle vuoden pikavisiitin jälkeen. Keväällä 1988 hän oli mukana Lukon ensimmäisissä SM-finaaleissa.
Forss pelasi keväällä 1994 SM-pronssiin päättyneellä urallaan kaikkiaan 20 kautta SM-tasolla – näistä 501 Lukossa ja 208 HIFK:ssa. Lopettaessaan hän oli Liigan kaikkien aikojen ottelutilaston ykkönen.
Lukko kunnioitti Forssin mittavaa peliuraa jäädyttämällä legendan pelinumeron 26 vuonna 1997. Suomen Jääkiekkoleijonaksi nro 116 Matti Forss aateloitiin vuonna 1998.
Eniten syöttöjä runkosarjaottelussa
7 – Matti Forss, HIFK 31.1.1982, HIFK – Kärpät 12-1
6 – Veli-Pekka Ketola, Ässät 30.9.1979, Ässät – KooVee 14-5
6 – Risto Jalo, Ilves 2.12.1982, Lukko – Ilves 3-16
6 – Risto Jalo, Ilves 12.1.1986, Ilves – Ässät 13-2
6 – Harri Tuohimaa, HIFK 26.1.1986, Lukko – HIFK 6-10
6 – Kari Jalonen, Kärpät 29.1.1987, Kärpät – KalPa 15-4
6 – Pekka Järvelä, JyP HT 15.2.1987, JyP HT – Jokerit 7-3
6 – Pertti Lehtonen, HIFK 30.10.1988, HIFK – SaiPa 9-2
6 – Kim Hirschovits, Jokerit 9.1.2007, Jokerit – KalPa 8-3
JYP juhli seurahistoriansa ensimmäistä Suomen mestaruutta keväällä 2009. Jyväskyläläiset hallitsivat runkosarjaa myös mestaruuskauden jälkeen. Keväällä 2010 JYP jäi pronssille, ja nälkää jäi seuraavalle kaudelle.
Kari Jalonen kirjoitti kaudella 1986-87 nimensä Liiga-historiaan takomalla runkosarjassa hurjan piste-ennätyksen. Keskushyökkääjän alkukauden pistetahti ei kuitenkaan lupaillut Matti Hagmanin kaudella 1979-80 tekemän piste-ennätyksen rikkoutumista.
Vuosituhannen vaihteen hallitsija Liigassa oli TPS. Joukkue voitti Suomen mestaruuden kolmesti peräkkäin 1999–2001 ja oli varsinkin mestaruuskausilta keskimmäisellä hurjassa vireessä niin runkosarjassa kuin playoffseissakin.
Keskushyökkääjä Matti Hagman kuuluu Liiga-historian merkittävimpiin pelaajanimiin. Hagman oli ensimmäinen Suomessa kiekkokoulutuksensa saanut pelaaja, joka nousi NHL:ään. Pohjois-Amerikan visiittiensä välillä Hagman kävi Liigassa kirjoittamassa historiaa. Varsinkin kausi 1979-80 oli Hagmanin huimaa näytöstä.
Porin Ässät kuului Suomen kärkijoukkueisiin Liigan perustamisen jälkeisinä vuosina. Ikimuistoinen mestaruuskevät 1978 sai Porin sekaisin, ja joukkue pelasi finaaleissa myös kahtena seuraavana keväänä. Vuosituhannen vaihteessa Ässien menestys jäi kuitenkin vaatimattomaksi, mutta kevät 2006 sai porilaisuuden syvimmät tunteet jälleen pintaan.
Liigan perustajajäseniin kuulunut Forssan Palloseura esiintyi ylimmällä sarjatasolla vuosina 1975–77. Perinteikäs jääkiekkopaikkakunta oli saanut kuplahallinsa vuonna 1971, ja seuralla oli valtakunnan kärkeen kuuluvia juniorijoukkueita. Kaudet Liigassa eivät kuitenkaan tuoneet odotettua menestystä.
JYPiä vuosina 2007–11 luotsannut Risto Dufva johdatti jyväskyläläiset mainioon menestykseen Liigassa. JYP voitti kolmesti peräkkäin runkosarjan ja ylsi mestaruuteen keväällä 2009. Päävalmentajan myöhemmin lanseeraama "Kova kotona, viihtyy vieraissa" –slogan toteutui vakuuttavasti kaudella 2010–11.
Pelicansin Oliwer Kaski hätyytteli viime kaudella Liigan ennätystä. Mainioon pistevireeseen kevätkaudella yltynyt puolustaja oli lähellä jopa Pekka Rautakallion 40-vuotiasta ennätyslukemaa, mutta "Rocky" piti paikkansa ykkösenä.
Liigan aikakaudella, kaudesta 1975-76 tähän päivään, on pelattu kaikkiaan 300 runkosarjaottelua, joissa jompikumpi joukkueista on onnistunut maalinteossa vähintään 10 kertaa. Viimeksi tähän ylsi Pelicans helmikuussa 2012 ottelussa SaiPaa vastaan. Mutta kerran 10 maaliin on ylletty vain yhden erän aikana.
Arto Javanainen muistetaan yhtenä Suomi-kiekon kaikkien aikojen maalintekijöistä. Javanainen pelasi Liigassa yhteensä 17 kautta ja teki niissä rikkomattomat 462 maalia. Kaudella 1987–88 maaleja syntyi ennätystahdilla.